ACONTECEU EM MOSAMBIQUE

Viimeset viikot täällä auringon alla on tuntunut hujahtavan ihan liian nopeasti ja nyt on enää muutama päivä jäljellä Mosambikissa. 🙈 Ollaan yritetty ehtiä mahollisimman paljon mutta silti tuntuu, että niin paljon jää vielä näkemättä ja kokematta. Onneks aina voi kuitenkin tulla käymään ja oikeastaan ollaanki jo suunniteltu seuraavaa reissua. Ihmiset, ketä ollaan tavattu täällä niin on saanu sen aikaan, että osa sydämestä jää tänne.💛 Ollaan kyllä opittu niin paljon positiivisesta elämäntyylistä ja hetkestä nauttiminen ei ole pelkkää sanahelinää vaan realismia täällä. Sairaalassa potilaiden hoidossa käytetään myös mielikuvitusta ihmeellisellä tavalla, kun ei ole samanlaisia välineitä ja olosuhteita käytettävissä kuin meillä Suomessa. Voi kumpa Suomessakin osattaisiin suhtautua asioihin positiivisemmin, olla valittamatta ja stressaamatta pienistä asioista. Viime tiistaina saatiin vihdoin teetätettyä kaverimme sedän toimesta upeat mekot itsellemme kapulana-kankaista ja vielä ...

Aika on kulunut pikavauhtia ja enää pari viikkoa harjoittelua jäljellä! Työt ovat sujuneet hyvin ja viime viikot olemme valmistelleet meidän tulevaa ergonomia-esitelmää, mikä tullaan esittelemään keskussairaalan työntekijöille tämän viikon torstaina. Aiheeksi valikoitui ergonomia potilastyössä, koska siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja tietoa siitä tulisi jakaa enemmän. Kerromme, mitä olemme nähneet ja havainneet sairaalassa harjoittelun aikana ergonomian osalta ja miten siihen kiinnitetään huomiota suomessa. Joka viikkoiset portugalin tunnit ovat tehneet tehtävänsä ja sen takia pidetään esitelmä osin portugaliksi ja osin englanniksi. Viime kerralla kaksi lasten fysioterapiaan erikoistunutta fysioterapeuttia piti esitelmän neurologisesta fysioterapiasta, mikä oli erityisen kiinnostava. He näyttivät myös käytännön esimerkkejä fysioterapiasta tetraplegialapsen kanssa. 😍 Viime viikolla kävimme sairaalan ortopedian osastolla, jossa näimme me...

Harjoittelussa olemme päässeet toimimaan entistä itsenäisemmin ja varmempi ote osastokuntoutukseen on alkanut löytyä. Olemme saaneet kokea ihania kohtaamisia erityisesti muutaman nuoren miehenalun kanssa, jotka ovat olleet niin reippaita ja iloisia aina meidät nähdessään, että on saanut työskennellä hymy huulilla! Erityisesti eräs hemiplegia-diagnoosin omaava poika on kyllä pistänyt joka kerralla kaikki likoon harjoitteita tehdessään. Hieman huvittavaa oli, että tämä noin 12-vuotias poika oli sitä mieltä, että olemme erittäin kauniita.❤😄 Eräänä päivänä kuulimme surullisen uutisen, että eräs kuntouttavamme lapsipotilas oli menehtynyt. Emme ole aiemmin olleet tilanteessa, että oma potilas on kuollut, joten tilanne oli uusi ja henkisesti raskas.  Muuten olemme kyllä päivittäin sairaalassa huomanneet, että työnteko otetaan tosissaan ja potilaat hoidetaan, mutta kiirettä ei tunneta ja tavallista on, että työntekijät pysähtyvät juttelemaan lähes jokaisen vastaantulijan kanssa. Tästä...