HOMECOMING

Viimeisellä viikolla pidettiin läksiäiset, jonne kutsuttiin kaikki meidän kaverit, joihin oltiin vaihdon aikana tutustuttu. Ilta kului ihanien ihmisten, hyvän musiikin ja ruoan parissa ja tuli kyllä niin kiitollinen ja etuoikeutettu olo, kun reissussa jäi paljon enemmän käteen mitä uskalsi edes odottaa. Kutsuttiin juhliin myös harjoittelumme ohjaaja, muutama muu fysioterapeutti ja fysioterapiaopiskelijoita. Pitihän suomalaisuutta tuoda sen verran esille juhlissa, että leivottiin sinne mansikkakakku ja korvapuusteja, mistä saatiinkin paljon kehuja ja kyselyitä, että mistä leipomosta niitä saa.. 😂

Perjantaina matka kävi kohti Swasimaata ja Bushfire-festareita. Matka ei kuitenkaan lähtenyt ihan niin sujuvasti käyntiin, kun jouduttiin odottamaan bussiasemalla neljä tuntia bussin lähtöä. Niin kauan, kun bussissa on tyhjiä penkkejä, niin bussi ei lähde matkaan. Oltiin kuitenkin jo niin totuttu Mosambikilaiseen odotteluun, että eihän se tuntunut missään! Neljän tunnin matka maksoikin vain 450mts eli noin 8€ ja oltiin tyytyväisiä päästessämme turvallisesti perille. Mosambikin ja Swasimaan rajalla oltiin todella tarkkoja siitä, mitä rajan yli viedään ja kaikki kassit piti purkaa ja pakata uudestaan.

Swasimaa oli täysin erilainen paikka kuin Mosambik ja kyllä huomasi tuleensa kokonaan toiseen maahan. Siellä oli kaikkialla todella siistiä ja kaikki ihmiset puhuivat englantia. Oli niin hämmentävää, kun oli tottunut asioimaan esimerkiksi kaupan kassalla portugaliksi ja nyt yhtäkkiä kaikkialla puhuttiinkin englantia. 😄Festareilla oli aivan mahtavaa musiikkia ja se oli täynnä iloisia ihmisiä! Mielestämme siis täydellinen lopetus tälle kolmen kuukauden vaihdolle!

Maanantaina tultiin takaisin Maputoon ja silloin iski todellisuus vasten kasvoja eli enää yksi yö jäljellä ennen kotiinpaluuta. Sen kunniaksi käytiin illallisella kaverimme luona ja aloitettiin pakkaamishommat! Toisella meistä se taisi kuitenkin jäädä vähän viime tinkaan.. :D Tiistai-aamuna ehdittiin vielä käydä tuhlaamassa viimeiset käteiset ja yhdeltä lähdettiin kohti lentokenttää. Meidän vuokraisäntä ja meidän hyvä kaveri lähti heittämään meitä ja itkuksihan se meni samantien kun istuttiin autoon. 😥 Iloksemme törmättiin lentokentällä vielä sattumalta meidän kahteen kaveriin ja toinen heistä ei ollut päässyt läksiäisjuhliimme ja oli ihana sanoa vielä hänellekin heipat!

Suomeen paluu ja tänne takaisin kotiutuminen on ollut vaikeampaa kuin odotimme. Kolme kuukautta maapallon toisella puolen täysin eri kulttuurissa ja työskentely-ympäristössä vaikutti ihmeen paljon, mutta oltiin kyllä varauduttu paluushokkiin ja uskon, että pikkuhiljaa elämään Suomessa taas tottuu. Kokemus oli kyllä sellainen, ettemme olisi vaihtaneet sitä mihinkään. Reissun aikana oppi paljon asioita, mutta eniten löysimme itsestämme sellaisia puolia, joita ei ennen osannut huomata. Reissu oli sitäkin antoisampi, kun sen pääsi jakamaan niin samanlaisen ja ihanan ihmisen kanssa💕

Saludos, Sara & Sara💛